sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Desu ja unohtamisen taito

Niin Desucon... Oli jo kauan aikaa sitten, mutta mitään ei ole tullut kirjoitettua siitä... Ehkä nyt korjaan senkin ongelman. En muuten myöskään ennen Desua päivitellyt juuri mitään, koska yksinkertaisesti en ehtinyt pääsykokeilta, YO-juhlien valmisteluilta, kesätöiltä ja cossien tekemiseltä (ja joo laiskuuskin on yksi syy). Mutta siis sain viimeinkin valmiiksi Lily Baskervillen Pandora Heartsista. Tämä cossihan piti alunperin tulla valmiiksi viime vuoden Traconiin, sitten Frostiin ja Cosvisioniinkin, mutta eipäs valmistunutkaan, koska en osannut tehä viittaa niin hyvin kuin olisin halunnut ja se masensi. Mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni, ja tein Lilyn valmiiksi, koska muuten olisi kankaisiin ja peruukkiin käytetyt rahat menny hukkaan turhan takia. Viitasta valmistuikin ihan suhteellisen siedettävä ellei huppua lasketa mukaan (tai no joo on se ehkä ihan nätti kunhan se ei vaan oo päässä, koska sitten se ei asetu yhtään ja on tositosi ruma).

Lähdimme Aisun kanssa matkaan perjantai-iltapäivällä, ja noin matkan puoliväliin asti ajelimme (tai Aisu ajoi) täysin onnellisena ja mitään tietämättöminä edessä olevasta sadekuurosta. Tästä kuvasarja todisteena:
Taivas alkoi tummenemaan edessäpäin, ja tiesimme että kohta alkaa sataan

Sataa sataa ropisee pilipilipom...

Jossain vaiheessa vettä tuli niin rankasti että tietä oli tosi vaikee nähä, tai ainakin mä en nähny mitään ja olin paniikissa (onneks en ajanut) , löydettiin kuitenkin bussipysäkki johon pysähdyttiin odottelemaan.. Ei se kuuro onneks kauaa kestänyt ja kohta päästiin taas liikkelle

Ja pian pilvetkin väistyivät ja Lahteen tultaessa oli jo täysin aurinkoista.

Perjantaina ei tapahtunut muuta ihmeellistä kuin kävimme kuuntelemassa sen luennon jonka nimestä en muuta muista kuin että siinä taisi olla homot mecha-animepilottipoja ja jotain muuta... Itsehän en mitään niistä sarjoista  ollut katsonut, mutta olisin tylsistynyt yksin, joten raahauduin Aisun mukana kuuntelemaan sitä.. Ja kyllä sen verran kiinnostus heräsi, että nyt olen kattonu tGuilty Crownia peräti
kolme jaksoa... Pian luennon jälkeen lähdimme majoituskoulua kohden kiusaamaan Seveniä, joka oli siellä vänkärinä. Ja muutenkin suht aikaset nukkumaanmenoajat on ihan kivoja.

Lauantai
Lauantai oli ainoa päivä kun olin cossissa. Lähinnä siksi, että en ollut kerinnyt tekemään/korjailemaan mitään muuta cossia Lilyn lisäksi. Aisu sai maalattua poskeeni onnistuneen jäljitelmän Lilyn tatuoinneista, vaikka ei ollutkaan mitään yhtenäistä ja selkeetä mallikuvaa siihen. Multa tosin meinas loppua kärsivällisyys istua hiljaa ihan paikallaan sen aikaa kunnes maalaus oli valmis, vaikka ei sen tekemisessä pitkään mennytkään. Lilyssä ei muuta vikaa ole (siis viitan hupun lisäksi) kuin se, että se on aika lämmin pitkine viittoineen ja mustine irtohihoineen.. Ja varsinkin kun lauantaina oli vielä aika lämmintä niin paahduin aika lailla koko päivän. 

Ainut järkevä pose koko päivältä... ja tälläsii kuvii otettiin aika paljon, mutta tää on ehkä paras niistä.
Kuvan otti Aisu.

Aamupäivällä koitimme bongailla Aisun kanssa coniseuraamme Seveniä ja Chooichia paikanpäältä, ja löysimmekin heidät (tai he löysivät meidät) pienen sähellyksen jälkeen ja sain cossiini sopivat kengät, sillä lainasin Sevenin ruskeita talvikenkiä.  Ohjelmista kävimme katsomassa cossikisat ja taso oli taas ihan huikeeta. Eurocosplayn voitto meni kyllä oikeaan osoitteeseen. Muuten sitten hengailimme (hui kauheaa!) päivän ja kuvailimme. Jossain vaiheessa iltaa kävimme Aisun kanssa vaihtamassa cossit pois, koska molemmilla oli kuuma ja normivaatteet ei oo yhtään liian yliarvostettuja.  Palsimme Sibeliustalolle pelailemana korttia, ja kävimme kuuntelemassa cosplay-valokuvauspaneelin lopun. Tosin huomio tais suuremmaksi osaksi olla muualla kuin kuuntelussa.. Luennon alkupää olisi varmastikin ollut hyödylinen, mutta siinä vaiheessa kun me tultiin kuuntelemaan itseä koskevat hyötyinfoasiat oli jo mennyt.

Illalla myöskin huomasin että olen tosi hyvä unohteleen kaikenlaista pikkutavaraa vähän kaikkialle. Ensinnäkään en muistanut ottaa omaa pyyhettä mukaan Lahteen, onneksi Chooichi kuitenkin toi lainapyyhkeen kun huomasin tämän perjantai-iltana ( unohdin pakata pyyhkeen myös cosvisioniin), toiseksi taisin jättää juomapulloni sibeliustalolle illalla, vaikka Aisu olikin tuonut sen autolla käydessän (olin myös unohtanut sen autoon aiemmin päivällä). Kaiken huipuksi suihkuun mennessä olin sitten unohtanut shampoon ja hoitoaineen majoitusluokkaan (onneksi Aisu lainasi omiaan..) Kaikki tämä sitten loi yleisen mielipiteen siitä, että unohtaisin oman päänikin jonnekin ellei se sattuisi olemaan kiinni muussa vartalossani..
Meikkejäni pois pestessä kävi ilmi, että koko päivän kestänyt huoleni siitä että onnistuisin sotkemaan poskimaalaukseni jotenkin oli täysin turha sillä punanaamiosta ostamani vedepitävä läpinäkyvä puuteri on todella vedenpitävää ja kestävää. Kajaali (jolla tatuointi siis tehtiin) ei lähtenyt leviämään ennen kuin se joutui kosketuksiin meikinpoistoaineen kanssa. 

Bonuskuvia lauantailta, kaikki kuvat on ottanu Aisu


Lilyä ei kiinnosta


Leikin kuvanmuokkauksella ja jotenkin sain itseni hohtamaan valoa.

minä ja Seven


Party hard. Oon onnellinen, että peruukki ei näytä piilareitten kaa niin nörtiltä mitä se näytti kun kokeilin sitä lasien kaa.

Sunnuntai
Yhtään ei olisi kiinnostanut herätä aamulla, mutta kuitenkin sain itseni ylös. Onneksi cossia ei ollut joten ei tarvinnut laittaa piilareita päähän ja vältyin päänsäryltä.
Mitään erityistä ei oikeastaan tapahtunut. Esityscossikisa ja AMV-kisa käytiin katsomassa, ja pitkää aikaan en ole nauranut niin paljon esitykselle, kuin mitä cossikisan voittajaesitykselle nauroin. AIvan loistava! AMV-kisa herätti kiinnostuksen taas paria animea kohtana, ja ehkä joskus katsonkin ne.. (tai sitten en )
Kotimatka sujui väsyneissä merkeissä ja taisinkin ehkä nukahtaa autossa vähäksi aikaa...
Ja kotiin tullessa äidin ensimmäinen kommentti, kun näytin ostamaani erittäin söpöä pokemonkukkaruukkua, että mihin sä tonkin ajattelit mahduttaa... Nyt se iloisesti piristää äidin työpöytää, ja mukana tullut kasvi on vielä hengissä.. En tosin tiedä kuinka kauaa.... Kasvit kun ei säily mun käsittelyssä kauaa elossa..

Loppujen lopuksi Desusta jäi ihan perusconi mielikuva. Ei ollut paras mahdollinenkaan, mutta ei huonoinkaan, vana siltä väliltä. Ja tuttuihin törmääminen ja puhuminen heidän kanssaan on aina kivaa. Ja tuttuja näkyikin aika paljon.

Pakollinen sorsakuva by minä

Seuraava coni johon ilmestyn onkin sitten vasta Tracon, jonne toivottavasti saisin ja ehtisin jonkun cossin tehtyä...  Ihan parin päivän sisällä pitäisi myöskin tulla tieto pääsenkö mihinkään yliopistoon sisälle, joten sekin tietenkin vaikuttaa loppukesän/alkusyksyn cossintekemisaikaan. Vähän jännittää..